October 26, 2017

Työ ja talous: Työttömyys Suomessa kesällä 2017 – loiva käänne valoisampaan

Työmarkkinatilanne Suomessa näyttää kesällä 2017 valoisammalta kuin vuotta aiemmin. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 320 100 työttömyysasteen ollessa 12,2 %. Näin ollen työttömyys on vuoden aikana laskenut lähes 50 000 henkilöllä.

Työttömyyden alenemisen taustalla on Suomen talouden lievä kohentuminen. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n suhdannekyselyiden mukaan talouskasvu enteilee jo kasvua, vaikka mitään dramaattisen jyrkkää käännettä parempaan ei vielä olekaan luvassa. Noin kymmenen vuotta kestänyt lama onkin Suomen taloushistoriassa yksi pisimpään kestäneistä. Kuitenkin monilla työvoimavaltaisilla aloilla, eli lähinnä palvelusektorilla ja rakentamisessa on nähty kasvua, ja tämä näkyy suoraan työttömyystilastojen kohentumisena.

Miesten työttömyys on vähentynyt enemmän kuin naisten

Kesäkuussa 2017 miehiä oli kaikista työttömistä työnhakijoista 52 % (166 900) ja naisia taas 48 % (153 200). Verrattuna kevään tilastoihin miesten työttömyys nousi kesää kohti noin kuudella tuhannella ja naisten taas reilulla 22 tuhannella. Naisten heikentynyttä työllistyneisyyttä kesällä selittää se, että naisia on suhteellisesti enemmän määräaikaistöissä, esimerkiksi opetustehtävissä, ja monet joutuvat lomautetuiksi kesälomien ajaksi. Toisaalta molempien sukupuolten työllisyysnäkymät ovat valoisammat verrattuna edellisen vuoden tilanteeseen.

Vaikeasti työllistyviä aiempaa vähemmän

Suomen taloudellisten ongelmien taustalla on nähty etenkin suuret rakenteelliset ongelmat, erityisesti paperiteollisuuden ja ICT:n sekä monien muiden vientiriippuvaisten teollisuusalojen murros. Tämä on heijastunut myös pitkäaikaistyöttömien määrän kasvussa. Kuitenkin, myös pitkäaikaistyöttömien, eli vähintään vuoden työttöminä työnhakijoina olleiden määrä on vähentynyt vuodentakaisesta. Kesäkuussa 2017 pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 105 900, mikä on reilut 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Muutosta parempaan on nähtävissä myös yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden keskuudessa. Tässä ryhmässä työttömien määrä on pudonnut lähes 15 000 henkilöllä, ja kesällä 2017 heitä oli 113 600 henkeä.

Meneillään olevan laman yksi haastavin piirre on ollut nuorisotyöttömyys. Kesällä 2017 nähtiin kuitenkin myös tässä nuorten aikuisten työllistymisessä positiivista muutosta, kun alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä putosi reilulla kahdeksalla tuhannella vuoden takaisesta. Kesällä 2017 kaiken kaikkiaan 45 800 alle 25-vuotiasta oli vailla työtä.

Nuoret aikuiset ja muut vaikeasti työllistyvät eivät kuitenkaan ole ainoa työttömien ryhmä, jossa työttömyys on alentunut. Itse asiassa työttömyys on alentunut kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.

Työnhakijoiden määrä on vähentynyt

Kun tarkasteluun otetaan työttömien työnhakijoiden lisäksi kaikki työ- ja elinkeinotoimistoihin työnhakijoiksi ilmoittautuneet, eli myös työssä olevat, lomautetut ja koulutuksessa olevat, lukema on luonnollisesti suurempi.

Kesäkuussa 2017 työnhakijoiden määrä oli 630 100, mikä oli 31 100 alempi kuin aiempana vuonna. Miesten osuus työnhakijoista oli hieman pienempi kuin naisten. Miehiä työnhakijoina oli 309 800 ja naisia 320 300.

Avoinna olevia työpaikkoja on enemmän

Työttömyyden lasku on suoraan verrannollinen työpaikkojen määrän kasvuun. Vuoden 2017 kesäkuussa avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE -toimistoihin 44 100, mikä oli lähes viisi tuhatta enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Kaiken kaikkiaan kesäkuussa 2017 avoinna oli 85 000 työpaikkaa, joka taas oli 10 tuhatta enemmän kuin vuosi aiemmin.

Suomessa työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa riittävän hyvin

Suomalaiset työmarkkinat eivät jousta tarpeeksi nopeasti toimialojen murroksessa. Tämä näkyy siinä, että monilla aloilla ja tietyissä osin maata on tällä hetkellä jopa pulaa osaavasta työvoimasta, ja toisaalla taas on aloja ja alueita, joissa työvoimatarjontaa on avoinna työpaikkoihin nähden liian paljon.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa olisi tarjolla laivanrakennusalaan liittyviä töitä ja Itä- ja Pohjois-Suomi tunnetaan taas vaikean taloudellisen taantuman alueina. Tätä ongelmaa pyritään korjaamaan muun muassa uudelleenkouluttamisen kautta.

Työttömät työnhakijat alueittain

Vaikka Suomessa on perinteisesti ollut suuria alueellisia eroja työttömyyden suhteen, silti tarkasteltavalla ajanjaksolla työttömyys aleni kaikissa ELY-­keskuksissa. Eniten työttömien työnhakijoiden määrä laski Pirkanmaalla (­22 %), Kainuussa (­19 %), Keski-Suomessa (-18 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (-16 %).

Silti alueelliset erot työttömyydessä ovat edelleen Suomessa suuret. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste oli valin 8,9 %, kun se oli Pohjois-Karjalassa lähes puolet suurempi, 17,4 prosenttia.

Valoisampi työllisyyskehitys leikkaa kaikki koulutusasteet ja ammattiryhmät

Perinteisesti ongelmallisinta työttömyys on ollut monilla alemman tai keskiasteen opintotutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Silti, verrattuna kesäkuuhun 2016, työttömyys aleni nyt kaikissa koulutusasteissa ja jopa eniten alemmalla perusasteella (-22 %), alimmalla korkea-­asteella (­14 %), keskiasteella (-12 %) sekä alemmalla korkeakouluasteella (-12 %).

Myös ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys on vähentynyt kaikissa ryhmissä. Eniten työttömyys aleni rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden keskuudessa, 13 000 henkilöllä.

Työllisyyden kohentuminen kertoo talouden tervehtymisestä

Suomessa viimeisin, vielä tänäkin hetkenä vaikuttava lama alkoi vuonna 2008 globaalin finanssikriisin seurauksesta. Taloudellista taantumaa on lisäksi Suomessa lisännyt monet rakenteelliset ongelmat, kuten väestön ikääntyminen ja suuret murrokset monilla vientivetoisilla teollisuuden aloilla.

Toisaalta, teknologisen kehityksen aiheuttamat muutokset tulevat vaikuttamaan työvoiman kysyntään vielä pitkään tulevaisuudessa. Erityisesti teknologian murros ja automaation, ja robotiikan tuomat muutokset johtavat erityisesti rutiinitöiden vähentymiseen. Tosin, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja vaativat työt lisääntyvät tulevaisuudessakin.

Lähde: TEM Työllisyyskatsaus